hellurei ja hellät tunteet

Anteeksi pieni postaustauko!
Syykin tähän löytyy, nimittäin koulukiireiden lisäksi olin taaas tositosi kipeenä ja oon oikeestaan vähän vieläkin. Tällä kertaa piti lähteä lääkäriin asti, kun alkoi tulemaan normi flunssan päälle kaikkia ihme oireita. Lääkärit sanoi että mulla on joku allergia ja sain purkillisen pillereitä ja jotain kurkkusuihketta. Jännä juttu kun en oo ikinä ollut Suomessa millekään allerginen, joten vähän ihmettelin tätä diagnoosia… Olo on kuitenkin vähän parempi jo, joten kai noi lääkkeet sitten auttaa.

Mulla ei oo oikeestaan mitään ihmeellistä kerrottavaa. Jotenkin aina kun alan kirjottamaan niin pää lyö ihan tyhjää, enkä meinaa muistaa mitä edellisellä viikolla on tapahtunut :D Kuluneesta viikosta tosiaan osa meni vaihteeksi sängyn pohjalla, mutta muuten on ollut ihan perus arkea. Tosin täällä se ei tunnu niin tylsältä tai puuduttavalta kuin Suomessa.
Saatiin "jaksotodistukset", jotka jaetaan aina 4-5 viikon välein vaikka ei täällä varsinaisesti mitään jaksoja ole. Sain mun mielestä hyvät arvosanat kaikesta ja oon tosi tyytyväinen. Kemiasta tuli A, amerikan historiasta B ja enkusta B. Luovasta kirjottamisesta ei saatu jostain syystä arvosanaa, mutta opettajan sanomisten perusteella sieltäkin olis tulossa A. Ärsyttää niin paljon, mulla oli yhdestä pisteestä kiinni että historia ois ollut myös A… Täällä siis arvosteluasteikko menee pisteissä ja kirjaimissa. Kirjaimet menee A-F ja A on siis paras mahdollinen ja vastaa Suomen 10. Anyway, hyviä arvosanoja ja opettajatkin kehui kovasti miten oon pysynyt hyvin perässä vaikka oonkin vaihtari. Kaikki mun tunnit ja opettajat on niin mahtavia, että täällä mulla on jotenkin enemmän motivaatiota panostaa kouluun. Täällä oikeesti nautin näistä tunneista, eikä herätys joka aamu klo 5.45 tunnu niin kovin pahalta. Välillä siellä tunneilla ei hirveesti tehdä mitään, istutaan vaan kaikki ringissä ja jutellaan/kuunnellaan opettajien tarinoita. Se on mun mielestä kaikista parasta, koska nää opettajat on vaan niin ihania ja voisin kuunnella niiden juttuja loputtomiin. Täällä opettajat on oikeesti oppilaiden kavereita ja siltä se tuntuukin :D Tulee kyllä olemaan iso muutos kun palaan kotiin…

just kun pääsin sanomasta ettei täällä kirkossa ole ehtoollista, niin sittenhän se tietty tapahtui. tosin jokaiselle tultiin se penkkiin erikseen jakamaan, leipä oli ihan oikee leipäkuutio ja "viini" marjamehua.

Vaikka täällä onkin tosi ihanaa, niin pakko myöntää että joitain asioita kaipaan Suomesta paljon. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Metro, ratikka, bussi…. JULKINEN LIIKENNE. Siis se, että voit koska tahansa lähteä toiselle puolelle kaupunkia eikä aina tarvitse säätää ja soitella ympäri ämpäri kysyen joltain kyytiä. Oppii kyllä arvostamaan julkista liikennettä ihan toisella tavalla kun täällä viettää aikaa. En enää ikinä valita siitä että bussi on 2 minuuttia myöhässä!
- Ruisleipä <3 äiti lähetti mulle ruisleipää mutta paketti on jäänyt näköjään matkan varrelle, tai sitten ahnaat tullimiehet on syönyt mun leivät ja väittää että paketti on edelleen matkalla…
- Sauna! En varsinaisesti oo mikään supersaunoja ja yleensä otan semmosia 10 minuutin pikasaunoja alalauteilla, mutta kyllä sitä täällä vähän kaipaa.
- Oma sänky. Mun patja täällä on vähän liian kova ja koska olen selkävammainen jo 17-vuotiaana, niin yleensä nousen joka aamu sängystä kipeän selän kanssa. Kaverit kutsuu mua koulussa mummoksi kun aina voivottelen tätä selkää.
- Lämpötilojen säännöllisyys. Yleensä kun Suomessa on kylmää, niin sitten kanssa on kylmää ja monta kuukautta putkeen. Sitten kun on lämmintä, niin toisin päin. Täällä yhtenä päivänä on +2 ja seuraavana päivänä +22 eikä koskaan tiedä mitä seuraavana aamuna kannattais laittaa päälle.
- Yksityisyys ja se, että voit tehdä mitä vaan milloin vaan.
- Vanhat rutiinit. En nyt niitä jaksa tähän enempää selittää, mutta täällä on pitänyt mukautua aika pitkälti tän uuden perheen rutiineihin ja oma rytmi muuttui.
- Itkupotkuraivarit. Niin kuin varmaan monet tietää, niin oon aika temperamenttinen tapaus ja sillon kun oikeesti suutun niin tavarat lentelee ja joka ikinen lähellä oleva saa taatusti osansa. Täällä en tietenkään niin rajusti kehtaa raivota jos joku asia menee pieleen, eikä oikeestaan oo ollut pahemmin syytäkään siihen mutta kuitenkin. Täällä ei niin vaan lampsita omaan huoneeseen möllöttämään ja ovi lukkoon, ehei todellakaan. Jonkun mielestä saattaa kuulostaa vähän hölmöltä, mutta tää temperamenttisuus on kuitenkin iso osa mun luonnetta, joten tää on mulle iso muutos. Ei sillä että tää ois mitenkään huono asia, onhan se ihan hyvä oppia vähän hillitsemään niitä raivonpurkauksia… vai mitä äiti? <3
- Tietynlainen turvallisuus. Tää Cleveland on suht pieni paikka ja täynnä rauhallisia uskovaisia, mutta aina porukasta löytyy niitä hullujakin. Täällä tytöt ei saa liikkua yksin ulkona klo 20 jälkeen, tai no se on semmonen suositus ja ymmärrän kyllä hyvin. Joka päivä uutisista joutuu lukemaan miten joku on siepattu ja murhattu jne… Kamalaa, mutta karu fakta. Suomessa voi kuitenkin suht huoletta käydä vähän myöhempäänkin illalla lenkillä tai muuten vaan liikkua ulkona. Täällä ei tulis mieleenkään.
- Eiran ranta ja laivojen bongailu.
- Ikea. En tiedä miksi, mut mun on tehnyt jo monta päivää mieli mennä ikeaan. Ehkä ne on ne lihapullat…
- Kaikki mun dvd boksit ja lähes jokailtainen oc/gossip girl/greyn anatomia tuokio. Yritin täällä netistä kattoa oc:ta, mutta kone pimahti. My faith in the internet kaatui enkä uskalla koittaa uudestaan.

Tossa nyt mitä ensimmäisenä mieleen tulee. Jätin perheen ja kaverit pois koska se nyt on aika obvious. Voin jossain vaiheessa tehdä samantyylistä listaa asioista joita en suomesta kaipaa/mitä tuun täältä lähtiessä jenkeistä kaipaamaan.
Tänään koulun jälkeen kävin kaverin kanssa ajelemassa (ette usko kuinka pelottavaa on olla 16-vuotiaan vasta korttinsa saaneen kyydissä) ja käytiin hakemassa frozen yogurtit. Ai. että. oli. hyvää. Oon Suomessa kerran maistanut, eikä herättänyt sen kummempia valaistumiskokemuksia mutta tähän näiden tuotokseen hurahdin ihan täysin! Makuja on laidasta laitaan: on kaikki mahdolliset hedelmät, suklaa/valkosuklaa, juustokakku, birthday cake (mitä lie sisältää), hattara ja lista jatkuu vaikka kuinka pitkälle. Ite olin vähän nössö enkä lähtenyt kokeilemaan birthday cake + juustokakku yhdistelmiä, vaan otin appelsiini, valkosuklaa ja mustikka. Lisäks täällä on ihan älytön määrä niitä päälle iskettäviä systeemejä. On karkkeja, tuoreita hedelmiä, kastikkeita, strösseliä… Super paljon laajempi valikoima verrattuna Suomeen. Tykkään myös siitä että täällä saa kasata annoksensa itse. Ja kaikki tämä vaan 4 dollaria! Ehdottomasti mun tuleva kantispaikka. I'm going to be fat and happy… Onneks aina voi käyttää tota tekosyytä, ettei täällä saa mennä illalla lenkille.

niin hyvää <3

Viime yönä näin mun ensimmäisen unen englanniksi. Unessa olin täällä hevostalleilla ja syötin hevosille nallekarkkeja kermavaahdolla ollessani salaa onnellinen, kun ne lihoaa oikeen kunnon pullukoiksi. En tiedä pitäiskö tästä huolestua… Anyway, yhtäkkiä tajusin että mähän höpötän näille hepoille enkkua ja sitten heräsin. Uni nyt oli mitä oli, mutta pääasia että se ei ollut suomeksi!
Yleensä vaihtarit alkaa just näkemään unia ja ajattelemaan sen maan kielellä missä nyt ikinä onkaan. Oon ennen vaihtoa jo silloin tälloin ajatellut enkuksi, mistä lie johtuu, joten se ei mulle sinäänsä ole uutta. Nyt se on toki lisääntynyt.

Nyt ei taida olla enempää asiaa, joten taidan mennä uneksimaan lisää näitä hämäryyksiä ja toivottavasti englanniksi!

snow days, valentine's day + weekend

Moikka :)

Ajattelin nyt tulla kertomaan viime päivien tapahtumat, viime postauksesta onkin jo melkeen viikko. Tosiaan viime viikolla ei pahemmin koulussa käyty maanantaita lukuunottamatta. Koko loppu viikon oli snow days, vaikka ihan kunnolla lunta saatiin vasta torstaina. Vaikka en oo mikään lumen suurin ystävä, niin ei se oikeastaan tällä kertaa haitannut. Helsingissä en oikeen kerennyt nähdä kunnon lumia tänä talvena, joten ihan kiva näin. Tehtiin mun hostiskän ja siskon kanssa 3 lumiukkoa (tai jotain sen tapaista) ja muutenkin touhuttiin ulkona melkeen koko päivä. Myöhemmin mentiin koko perheen kanssa tohon lähelle cracker barreliin syömään tosi hyvää ruokaa. Se on semmonen jännä paikka, aluks sisään tullessa on pieni kauppa ja sitten siellä peremmällä itse ravintola. Tunnelma siellä on tosi kiva, vähän vanhempi paikka kyseessä. Yritän ottaa sieltä joskus kuvia kun tää selittäminen on vähän vaikeaa. Oon huomannut että just sopivien adjektiivien löytäminen on alkanut kovaa vauhtia unohtua :D

näkymä mun huoneen ikkunasta torstaina!

tän piti olla lumiukko...

No juu, eipä sitä lunta kauaa kestänyt ja perjantaina oli enää muutama valkoinen läntti siellä täällä. Perjantaina oli myös ystävänpäivä! Täällä päin se on aika iso juhla verrattuna Suomeen. Kaikissa kaupoissa ja mainoksissa yms oli ystävänpäiväaiheiset asiat pyörinyt jo siitä lähtien kun tänne tulin, joten odotin jotain megaluokan pippaloita. Noh, eipä päivä hirveesti muista eronnut muuten kuin että annettiin toisillemme lahjoja. Käytiin aikasemmin päivällä syömässä ihopissa, eli semmonen ravintola joka tarjoaa erityisesti pannukakkuja. Ite tilasin sellasen jossa oli jotain mansikoita ja banaania päällä ja oli kyllä tosi hyvää! Myöhemmin illalla mun hostvanhemmat meni kahdestaan treffeille ja itekkin menin vielä koulukaverin kanssa syömään. Eipä tosta ystävänpäivästä oikeen muuta kerrottavaa, aika pliisu juttu loppujen lopuksi vaikka sitä niin kovasti hehkutettiin.

Lauantaina juhlittiin mun hostveljen 2v synttäreitä. Oikea päivä oli vasta sunnuntaina, mutta juhlat pidettiin aikaisemmin. Kutsuin sen toisen suomivaihtarin Anun sinne, niin oli sitten vähän vanhempaa seuraa lasten synttäreillä. Ei oltu taas nähty vähään aikaan, joten oli ihan kiva jutella ja vaihtaa kuulumisia. Anun kanssa nähtiin uudestaan maanantaina, kun käytiin syömässä ja pyörähtämässä Chattanoogassa meidän entisen aluevalvojan kanssa. Maanantai ei ollut enää snow day, mutta koulua ei edelleenkään ollut koska oli presidentin päivä.

Kouluun palattiin tänään ja kaikki on vähän sekaisin ja aikataulusta jäljessä. Oli kyllä kiva nähdä kaikkia kavereita pitkästä aikaa! Mulle ei oo oikeen vieläkään selvinnyt, että voiko näitä lumipäiviä olla loputtomiin ja miten ne korvataan jos korvataan. Eiköhän se jossain vaiheessa selviä jos tulee ajankohtaiseksi.

Huomenna on kaikkien junioreiden writing assessment ja se vie osan iltapäivätunneista. Ei mitään kovin vaikeaa, lähinnä jotain esseejuttuja ja oikeinkirjoitusta, joten siihen ei tarvii edes lukea. Oon huomannut (opettajatkin tästä maininneet) että mun oikeinkirjoitus on jopa parempaa kuin joidenkin paikallisten… :D Hassua miten äidinkielenään englantia puhuvan täytyy kysyä multa miten porkkana kirjoitetaan. Englannin pilkutussäännöt on mulle kyllä edelleen täysi mysteeri, joten oon tehnyt ovelan valinnan enkä ikinä käytä niitä. Eipä oo tullut ainakaan vielä sanomista. 

Päivät jyllää tosi kovaa vauhtia eteenpäin, varsinkin kun on kaikkea kivaa luvassa. 13.3 tehdään vierailu Cleveland community collegeen ja vietetään siellä koko päivä. Mulle sinäänsä vähän turha koska tuskin tänne collegeen hakisin (hostmaman toiveista huolimatta), mutta varmaan ihan mielenkiintoista päästä kampukselle ja seuraamaan tunteja yms. 14.3 saatan lähteä Anun ja muutaman muun kanssa Atlantaan kattomaan yhtä keikkaa, suunnitelmat vähän auki vielä ja tässä on pari muuttujaa. Anyway jos en tolloin lähde niin ainakin siitä seuraavana päivänä, kun tehdään 15.3 päiväreissu Atlantaan. Floridankin reissu lähestyy koko ajan ja spring break. Odotan kovasti mun 18v. synttäreitä vappuna ja ollaan myös puhuttu kavereiden kanssa lähestyvistä prom-tanssiaisista. 

Säätkin alkaa pikkuhiljaa lämpenemään, tänään oli +18 ja loppu viikoksi luvattu reilu +20! Pian pääsee shoppailemaan kesävaatteita. 

Kävin tänään mun hostmaman lemppari lenkkipolulla vähän kuluttamassa ällöpullamössökaloreita ja siellä juostessa taas unohtui että oon oikeesti täällä. Mulle on muutaman kerran aikasemmin käynyt tälleen, lähinnä jos ollaan autossa istuttu pidempää matkaa eikä kukaan oo hetkeen sanonut mitään. Se tuntuu tosi oudolta, piti oikeen pysähtyä ja miettiä hetken että täällä mä oikeesti oon, jenkeissä. Siis asun USA:ssa, käyn paikallista koulua ja puhun englantia joka päivä. Tästä oon haaveillut ties kuinka kauan ja täällä sitä ollaan. En tiedä oonko vaan jotenkin hidasälyinen vai miten aina välillä tulee tommosia välähdyksiä jotka pistää ajattelemaan. Eipä oo jokaisella tätä samanlaista mahdollisuutta kuin mulla nyt.

lenkkipolkua

lenkkipolkua

Tekstistä tuli nyt aika kökköä, jotenkin ajatukset ihan muualla eikä oikeen oo fiilistä kirjottaa. Pitäis oikeestaan olla tekemässä jotain ihan muuta.. :D Tulin nyt kuitenkin kertomaan viime päivistä näin tiivistettynä, koska en tiedä onko mulla tällä viikolla enempää aikaa kirjotella. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

pikaisia yöllisiä pohdintoja

Tulin nyt kirjottamaan nopsaa, vaikkei kyllä hirveesti mitään asiaa ole :D 
Koulut on ollut taas tällä viikolla kiinni lumen takia paitsi maanantaina. Huomennakin koulu kiinni, tod näk perjantaina myös. Tiistaina ei ees mitään lunta tullut, aurinko paistoi ja lämpötila oli siinä +5 paikkeilla, joten aika turha juttu :D Tänään sitten alko satamaan sellasta räntäsössöä, joka ei ees tartu kunnolla maahan mutta yön aikana pitäisi tulla joku järjetön lumimyrsky… Enpä usko koska täällä ei olla kunnolla edes pakkasen puolella, mutta katsotaan :D 
Tää koulujen sulkeminen vähän katkoo arkea mikä välillä ärsyttää, vaikka toisaalta kyllä kiva nukkua vähän myöhempään ja viettää rennompi päivä. Se on kuitenki harmi, ettei välttämättä viikkoon nää kavereita ollenkaan. Täällä ei niin paljoa hengailla kavereiden kanssa muuten kuin koulussa, eikä esim koulun jälkeen niinkuin Suomessa. Täällä tosi moni nuori käy töissä koulun ohella tai jää myöhään johonkin harrastukseen ja sen jälkeen tehdäänkin loppu ilta läksyjä ja luetaan kokeisiin. Toki viikonloppuisin voi nähdä kavereita, mutta nyt teiden liukkauden takia on vaikea liikkua paikasta toiseen kun tää on niin vuoristoista aluetta. Osa asuu tuolla ihan korkeella vuorilla eikä sieltä niin vaan tulla jäämäkeä alas :D Noh anyway, toivottavasti maanantaina päästäis kouluun niin näkee taas kavereita. 
Mä aluks vähän stressasin sitä miten hyvin tutustun täällä uusiin ihmisiin, kun tuun tälleen kesken lukuvuoden ja kaikilla on jo omat porukat valmiina. Tätä vaikeutti entisestään se, että mulla ei oo hostsisaruksia samassa koulussa. Muutenhan oisin vaan voinut mennä niiden mukana ja ne ois tutustuttanut mut niiden kavereihin. Eeeeei, ihan omilleni jouduin. Ihan hyvin on kuitenki menny ja tutustun koko ajan enemmän ja paremmin ihmisiin. Mulla on koulussa joka tunnilla ihmisiä joiden kanssa voin jutella jne, mutta kemian tunnilla meillä on semmonen muutaman tytön porukka joiden kanssa vietän eniten aikaa ja tullaan tosi hyvin juttuun. Meillä on myös sama ruokis, joten syön aina näiden tyttöjen kanssa. 
Oon tosi kiitollinen siitä miten ystävällistä porukka täällä on ja mut yritetään aina ottaa kaikkeen mukaan. Mietin just miten kamalaa ois tulla Suomeen vaihtoon esimerkiks vaikka just täältä :D Ei siihen niin kiinnitä huomiota kun Suomessa on koko elämänsä asunut, että oltais jotenkin ei niin vieraanvaraisia tai tosi hiljaista ja sulkeutunutta porukkaa. Pidin tosta itseasiassa joskus enkun tunnilla esitelmänkin, jossa yritin vähän puolustaa suomalaisia että ei me nyt niin pahoja olla. Täällä oleskelun jälkeen joudun kuitenkin perumaan puheeni, koska ero on todella huomattava. En varmaan koskaan lakkaa hämmästelemästä sitä miten erilaisia ihmiset voi täällä olla! 

parasta jälkkäriä mitä oon täällä syönyt!

vein vauvaa lenkille lumisateeseen, ei tykännyt. maailman söpöin otus kyllä <3

Yllä muutama kuva mitä oon kännykällä räpsinyt… Kuvasaldo jälleen erittäin köyhää, koska kamerasta on akku loppu enkä voi sitä ladata ennenkuin mun adapteri saapuu… Lähti nykin tullista eteenpäin viikko sitten mutta eipä oo vieläkään näkynyt. Toivottavasti tulee ennen Floridan reissua! Tajusin muuten että tosta eroavaisuuspostauksesta unohtui tosi moni asia. Sillä hetkellä kun tota kirjotin, ei tullut yhtään enempää mieleen joten päätin alkaa tekemään sellasta listaa, johon sitten aina lisään juttuja sitä mukaan kun tulee mieleen. Elikkä jossain vaiheessa part2 luvassa! Nyt taidan kuitenkin mennä nukkumaan, että jaksan huomenna herätä suht aikaisin. Vietetään iskän kaa kahdestaan laatuaikaa (tätä harvoin tapahtuu hostisin työmäärän takia) ja mennään ajelemaan mönkijöillä tonne lumeen ja sen jälkeen syömään vohveleita waffle houseen :) 
Hyvää yötä, hyvää ystävänpäivää näin etukäteen ja ihania wanhojen tansseja kaikille niille jotka tänä vuonna tanssii!

PS. Tiedän suunnilleen ketkä perheestä ja kavereista mun blogia lukee, mutta jos siellä on ketään "ulkopuolisia" lukijoita, niin ois kiva kuulla teiltäkin jotain palautetta, postausideoita tms kommentteja!

it's not better or worse, it's just different

Nyt sitä postausta Tennesseen ja Helsingin/Suomen eroavaisuuksista! Yritän vähän lajitella mistä asioista kerron ja osa jutuista onkin jo saattanut vilahtaa täällä blogissa.

KOULU:

- kouluruoka maksullista ja aika usein sitä pizzamössöä

- täällä porukka menee oikeesti tunneille ajoissa ja on lähes aina paikalla :D

- school spirit on ihan eri luokkaa ku suomessa

- dress code, eli ei saa käyttää liian paljastavia vaatteita, revittyjä farkkuja, ketjuja tai lävistyksiä, kuviollisia paitoja jne

- koululla on omia vaatteita ja kaikki käyttää niitä aika paljon

- kaikilla oppilailla on semmoset ID-kortit, henkkarit kouluun tavallaan

- välillä tunneilla ei tehdä mitään, jutellaan vaan mukavia opettajien kanssa :D niin ja syödään tietty

- suurin osa kokeista on pelkkiä monivalintatehtäviä

- ei oo koeviikkoja, mutta semmosia pikku testejä joka viikko

- jokaisen päivän lukkari on samanlainen ja samat aineet jatkuu ympäri lukukauden

- poliisit koulussa

- koulussa vaikka mitä kerhoja ja urheiluseurat on yleensä aina koulun kautta

- koulu suljettu aika usein milloin minkäkin syyn takia. täällä tuskin on samalla tavalla jotain tiettyä lukua koulupäiviä mitä pitää sisältyä vuoteen niinku suomessa on (huomatkaa miten päin mäntyä kielioppi edellisessä lauseessa… suomi unohtuu äkkiä)

ihanaa terveellistä kouluruokaa.. kännykkäkuva anteeksi

ostin cleveland high schoolin omat verkkarit ! 

IHMISET:

- yleisesti kaikki aika rentoja, avoimia ja ystävällisiä

- kaikki puhuu tosi paljon

- halaillaan tosi paljon… joskus myös poskisuukkoja

- kaikki on niin kohteliaita!! esim koulussa pojat avaa _aina_ tytöille ovia, pyydetään anteeksi jo sitä että saatetaan vahingossa tönäistä käytävällä, please ja thank you tietty aina

- kaikki rakastaa country musaa ja täällä juodaan tosi paljon sweet tea, joka on siis aivan järkyttävää litkua… semmosta perus liptonin teetä jäillä ja se on näiden suurin rakkaus

- perhe on tosi tärkeä ja perheen kesken vietetään paljon aikaa. myös isovanhemmat on isossa roolissa ja ainakin tää mun perhe on tekemisissä isovanhempien kanssa lähes joka päivä

MUOTI JA ULKONÄKÖJUTUT:

- ihmiset käyttää tosi erilaisia vaatteita kuin suomessa. ei hirveesti välitetä pukeutumisesta ja nää käyttää aika usein jotain leveälahkeiset farkut + värikäs fleecetakki yhdistelmiä. mun tiukat pillifarkut sai aika paljon ihmetteleviä katseita ekoina päivinä :D

- tytöt meikkaa oudosti… yleensä jotain kirkkaan vihreetä/liilaa luomiväriä hirvee kasa, vähän ripsaria ja se on siinä. näyttää samalta miten ite meikkasin joskus ala-asteella :D oi miksi??? täällä on niin paljon kaikkia laadukkaita ihania meikkejä miksi miksi….

ostelin meikkejä!

YLEISTÄ + RANDOM:

- ei lainkaan julkista liikennettä jos koulubussia ei lasketa

- ei myöskään jalkakäytäviä :D autolla siis mennään joka paikkaan

- ihan kaikki ruuasta bensaan on halvempaa kuin suomessa

- täällä puhutaan sellasella hassulla etelän aksentilla ja oon oppinut näiltä aika paljon slangisanoja :D

- erilaiset pistorasiat

- kirkko on kaikinpuolin erilainen. laulut on erilaisia, ei oo ehtoollista ja esim pastorilla on ihan normi vaatteet päällä. ei oo myöskään semmosta perus jumalanpalveluksen kaavaa vaan siellä tehdään millon mitäkin

- ihmiset on varsinkin täällä aika uskovaisia, kirkossa käydään joka sunnuntai ja joskus myös keskiviikkoisin. ruokarukoukset kuuluu asiaan joka aterialla

- vihaan näiden vesihanoja… ne on siis sellaset missä on kaks tappia mitä väännetään ja niistä pitäis muka saada säädeltyä veden lämpötila. todellisuudessa vaihtoehtoja on kaksi: antarktis tai helvetin lieskat.

- mun hostvanhempien mukaan kaikilla täällä on aseet kotona, myös täällä meillä

- aina jos joku aivastaa, sanotaan bless you. mun ekana koulupäivänä en siis tiennyt tästä ja vähän säikähdin kun aivastuksen jälkee koko luokka huus bless you :D

- ei kierrätetä

- kaikki on tosi suurta. ruoka-annokset, kaupat, talot, kaikki pullot ja tölkit yms…

- käytetään kuponkeja tosi paljon ja ne on aika käteviä, pystyy säästämään isojakin summia rahaa

- täällä voi palauttaa mitä vaan tavaraa kauppaan ilman kuittia ja hintalappua vaikka kuukaudenkin jälkeen
- käydään tosi paljon ulkona syömässä ihan kunnon ravintoloissa, yleensä n. 3 kertaa viikossa

Tässä nyt olis muutamia juttuja. Varmasti on lisääkin eroavaisuuksia mut ei vaan just nyt tuu mieleen :D Tossa kuitenkin niitä mitkä eniten näkyy normi arkielämässä. Eipä tässä muuta ihmeellistä, kaikki menee ihan hyvin eikä oo mitään erityisempää ilmotettavaa. Paitsi että sain vihdoinkin toimimaan wifin kännykässä jeee. Koulussa on tullut ihan hyviä arvosanoja, kavereita saan koko ajan enemmän ja alan pikkuhiljaa löytämään paikkaani täällä. Oon myös ajatellut paljon hiusten vaalentamista. Ensi viikko on taas aika kiireinen mutta yritän postata ainakin kerran! 

tummat vai vaaleat? vaikea päätös

1 month

Noniin otsikosta päätellen tänään (ti) tuli eka kuukausi täyteen tällä puolella maailmaa. Tuntuu tosi oudolta, aika on menny niiiiiiin nopeesti. Enää pari tämmöstä samanlaista jaksoa ja sitten onkin jo aika mennä kotiin. Ensimmäinen ahdistus suomeen palaamisesta tulikin tossa aamulla kun piti hakea matkalaukusta pari juttua. Matkalaukku nimittäin laitettiin mun saapumisen jälkeen varastoon ja sinne jätin jotain tavaroita mitä en just nyt tarvitse. Noh, itkuhan siinä sitten tuli ja kaverit koulussa oli ihan ihmeissään. En tiiä miks niin kovasti panikoin, alussahan tää mun seikkailu vasta on. Silti tuli pikku paniikki että ei eiei en oo valmis vielä!! 

Olin tossa viime viikolla taas tositosi kipeenä, koko perhe oikeestaan oltiin oksennustaudissa… Ihanaa :) mulla ei muutenkaan oo mikään paras vastustuskyky ja tuun semi helposti kipeeksi, niin täällä se tuplaantuu koska nyt kuukauden aikana oon ollu jo 2 kertaa kipeenä. Toivottavasti mulla alkaa kasvaa vastuskyky näiden tauteja vastaan, meinaan en koko aikaa haluis maata sängyssä. Koulua en onneksi joutunut missaamaan, koska koko viime viikko oli lomaa "kylmyyden" takia… :D No mikäs siinä, en valita! 

Käytiin keskiviikkona ihan kunnon valokuvaamossa ottamassa perhekuvia ja vähän muitakin. Nää käy tosi paljon siellä ja talo täynnä perheen kuvia. Se oli aika jännää, koska se kuvaaja oli joku ihan kunnon muotikuvaaja :D kuvista tuli tosi kivoja, ei tosin kaikkia sitten ostettu. Teetettiin myös mun hostiskälle ylläri ystävänpäivälahja, eli semmonen kahvimuki jossa on meidän kaikkien kuva ja sivussa lukee We love our daddy tai jotain vastaavaa. Nyt on sitte munkin kuvat tuolla näiden perhepotrettien seassa, hassua :D Nää kyllä pitää mua ihan yhtenä perheenjäsenenä ja kohtelee sen mukaisesti, mistä oon kyllä tosi ilonen. Helpompi sopeutua kaikkeen kun on näin hyvä hostperhe.

otin kännykällä siitä paperiversiosta kuvan, sen takia näyttää tältä..

 Muuten on ollut aika perus arkea, paitsi että hostmama kävi jalkaleikkauksessa ja nyt oon autellut sitä täällä kotona. Sunnuntaina kutsuttiin tänne isovanhemmat ja muita perhetuttuja ja katottiin isolla porukalla super bowl. Tilattiin tietty pizzaa myös! Peli ei mennyt ihan niinkuin olis toivottu, mutta oli se ihan jännä nähdä telkkarista livenä, kaikki ne välishowt ynnä muut :D

Anteeks taas järkkylaatuisista kännykkäkuvista… Syykin tähän tosin on, nimittäin oon yrittänyt välttää kameran käyttöä siihen asti että äiti lähettää mulle laturin adapterin. Täällähän tosiaan on ihan erilaiset pistorasiat eikä mun mitkään laturit tms käy tänne. Eipä tietenkään tullut mieleen tämmönen mahdollisuus ennen lähtöä ja tuli vähän yllärinä :D Mutta heti kun saan sen adapterin niin rupeen käyttämään kameraa!

Nyt on aika paljon kiireitä koulun kanssa, tulossa myös veljen 2v synttärijuhlat ja Atlantan päiväreissu. Näistä lisää sitten myöhemmin, nyt taidan jättää tän postauksen vähän lyhyemmäksi ja jatkan hommia!