maanantai 3. maaliskuuta 2014

weekend

Moi!

Tulin nyt nopsasti päivittelemään viikonlopun tapahtumat.
Perjantaina mun hostvanhempien piti lähteä sairaalaan kattomaan sukulaista, joten nana tuli mun, hostsiskon ja hostveljen seuraksi. Käytiin syömässä ja muuten vaan ajelemassa, oli ihan kiva ilta ja mukavan rentoa stressin lievitystä kun tässä on ollu vähän kaikenlaista ikävää säätämistä. En niistä blogiin viitsi sen tarkemmin selitellä, ties kuka tätä lukee. Nyt kaikki on kuitenkin ihan hyvin ja sotkut saatiin selvitettyä.

Lauantaisin mennään yleensä kattomaan mun siskon korispeliä, mutta tällä kertaa menin nanan ja mamman kanssa käymään kaupoilla. Myöhemmin illalla käytiin koko perheen kanssa leffassa kattomassa the lego movie :D Olo oli varmaankin sama kuin mun äidillä, kun joskus kakarana haluttiin veljen kanssa mennä kattomaan digimonleffa… Eli siis nukuin elokuvasta puolet, mutta "lastenleffaksi" siinä oli yllättävän hauskojakin kohtia ja maailman ärsyttävin tunnusmusiikki. Tää oli mun eka kerta leffateatterissa täällä ja täytyy kyllä sanoa, että tykkään näiden versiosta enemmän. Penkit on super pehmeet ja tosi mukavat, plus ne kiikkuu niinku keinutuoli. Penkit on myös vähän kauempana toisistaan ja on paljon jalkatilaa.
Illalla mamma laitto mulle kynnet kuntoon kun oon näistä jo hetken valitellut… varattiin myös kampaaja meille molemmille parin viikon päähän. Alan siis vaalentamaan mun hiuksia, eli laitan vaaleita raitoja koko pään täyteen. Sitten ollaan mamman kanssa samikset <3
uudet kynnet! ja ihanat nakkisormeni
leffateatteri
Sunnuntaina mentiin aamulla kirkkoon niin kuin tavallista. En oo vissiin ennen maininnut, mutta täällä kirkossa ihmiset itkee onnesta ja halailee toisiaan, nostelee käsiä ilmaan ja huutaa hallelujah yms… Ekalla kerralla tää oli vähän hämmentävää. Mun mielestä on outoa, miten joku voi uskoa niin syvästi ja hartaasti johonkin jonka olemassaoloa ei voida todistaa. Sitä on vaikee selittää, mutta täällä tavallaan oon ihan omassa uskonnollisessa yhteisössä, ja se tunne ainoana ei niin harrasuskovaisena näiden seassa on välillä vähän ulkopuolinen. Mun perhe ei mee kirkossa mihinkään tiloihin, mutta aika moni kyllä menee :D Vaikka se on aika hassua, niin kokemuksena ihan jännä. Suomessa istutaan hiljaa kädet ristissä ja täällä rääytään ääneen (vielä mikki kädessä jos on kuorossa…), heilutetaan käsiä ilmassa ja suoraan sanoen palvotaan.
Vaikka en tätä elämäntapaa ehkä täysin pysty ymmärtämään, niin kunnioitan silti. Tavallaan myös jollain oudolla tavalla ihailen sitä, koska nää on ehkä onnellisimpia ihmisiä ketä oon ikinä tavannut. Kaikki on tosi tunnollisia, eikä oo mitään avioeroja ja pettämistä tms. Täällä ei oo myöskään yhtäkään viinakauppaa, eikä ihmiset muutenkaan rällästä ja osaa käyttäytyä. Ihan kivaa vaihteua :D
 Oon kuullut että aika monet vaihtarit ei tajua tätä uskontojuttua, eikä halua olla siihen osallisena. Mua ei kukaan oo käännyttämässä mihinkään, joten en näe tässä mitään ongelmaa enkä esim. vänkää vastaan kirkkoon menemisestä. Oikeestaan tykkäänkin mennä sinne, koska se musiikki on tosi hienoa ja ei siis tosiaankaan mitään suomen itkuvirsiä ylitaiteellisen kanttorin säestämänä. Laulajat on myös ihan huippuja, just sellasta american idol porukkaa. Näiden pastori on myös tosi hyvä ja puhuu kyllä useimmiten ihan mielenkiintoista asiaa, eikä oo mitään samanlaista saarnaamista kuin suomessa. Silloin harvoin kun jutut lähtee ihan omiin sfääreihin, niin käytän ne hetket hyödyksi kielen oppimisen kannalta. Kirjottelen sanoja ylös ja yritän harjoitella näiden aksenttia. Mamma sanoo, että kuulostan jo aika vakuuttavalta :D

Nojoo, kaiken tän kirkkoilun jälkeen käytiin meksikolaisessa syömässä. Se on yks mun lempipaikkoja ja ruoka on tosi hyvää! Ajeltiin vähäsen ja tultiin kotiin, loppu päivä löhöiltiinkin sohvalla vaikka ois ollut tosi nätti sää. Ketään ei kuitenkaan huvittanut lähteä ulos, niin jäätiin suosiolla sisälle.
Nyt ei oo oikeen muuta ihmeellistä asiaa. Perjantaina mennään kavereiden kanssa shoppailemaan ja varmaan syömään, muuta ihmeellistä ei oo tälle viikolle suunnitelmissa ainakaan vielä.
Kattelin myös oscar-gaalaa ja oon niin vihanen kun Leo ei vieläkään saanut pystiä…
Nyt meen nukkumaan, öitä :)
meksikolainen rafla


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti