Heips!
Mulla on takana tosi hauska ja virkistävä viikonloppu. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, olin mun kaverin Kimberlyn luona yötä pe-la. Tutustuttiin alunperin viime vuonna creative writing -kurssilla ja meistä tuli nopeesti hyvät kaverit. Ollaan tosi samanlaisia ja tullaan hyvin juttuun, vaikka ikäeroa onkin melkeen 2 vuotta.
Anyway, ajeltiin eka perjantaina Kimberlyn nanan luokse. Kimin perhe harrastaa vanhoja autoja ja köröteltiin tooosi vanhalla fordilla, joka piti käynnistää jokaisen pysähdyksen jälkeen uudestaan :D Oli siinä kyllä oman karismansa, ei siinä mitään. Perillä sitten uitiin, sytytettiin bonfire ja syötiin s'mores. Jos joku ei tiedä mitä s'mores on, niin lyhyesti selitettynä sulatettu vaahtokarkki ja suklaata kahden keksin välissä. Oli ihan kiva, että meilläkin oli pieni bonfire juhannuksen kunniaksi.
Juteltiin pihalla yömyöhään, ajettiin takaisin Kimberlyn luo ja kateltiin vielä netflixiä hetki.
Lauantaina pyörittiin ympäri Clevelandia ja Kimberly tutustutti mut muutamaan mulle uuteen amerikkalaiseen juttuun. Täällä on sellanen pieni söpö kioski, josta saa snow cones -nimistä herkkua! Vähän niin kuin jotain mehujäätä tai jäähilejuttua, vaikea selittää mutta ihan älyttömän hyvää. Makuvaihtoehtoja oli sata ja osa oli aika jänniä, esim wedding cake ja tiger blood. Ite valitsin granaattiomenaa ja wedding cake. Outoa, koska se wedding cake maistui ihan kakulta :D
Seuraavaks mentiin rullaluistelemaan. Oon jenkkileffoissa nähnyt niitä rullaluisteluhalleja, jossa porukka rullaluistelee ympyrää sisällä. Toivottavasti kaikki ymmärtää mitä tolla tarkoitan, en osaa selittää paremmin… Homma näytti tosi helpolta, pienet lapsetkin kiiti pitkin rataa kovaa vauhtia. Eihän se sitten mennyt ihan niin kuin elokuvissa siinä vaiheessa kun pääsin itse radalle. Hyvä kun pysyin aluks pystyssä! Ne rullaluistimet oli ihan älyttömän painavat, eikä se todellakaan ollut samanlaista kuin tavallinen luistelu. Kesti hetken, ennen kuin tajusin miten homma toimii ja uskalsin jopa päästää seinästä irti. Vikan tunnin luistelinkin jo ihan kunnolla, enkä kaatunut kuin kerran! Kimberly kehui mun suoritusta, yleensä ensikertalaiset kuulemma kaatuilee paljon enemmän :D
Oli ihana nähdä pitkästä aikaa. Jännä miten ystävyys ei muutu yhtään, vaikka välissä on tuhansia kilometrejä ja vuosi!
Lauantai-iltana Kimberlyn luota kotiutumisen jälkeen perhe vei mut teryakiravintolaan syömään. He sanoivat, että tulee olemaan tosi erilainen kokemus ja kamera kannattaa olla esillä. Sitä se todellakin oli! Ruoka kokattiin siinä ihan meidän nenän edessä ja siinä järjestettiin ihan kunnon show. Täällä aika monessa paikassa saa jotain spessualennusta, yllätyksen tai vastaavaa, jos sanoo että jollain on synttärit. Noh, mun perhe hyödyntää tätä aika paljon ja joka paikassa aina sanovat, että tässä on meidän suomalainen tyttö ja hänellä on tänään synttärit. Oon yrittänyt kieltää, mutta tosi usein mulle tuodaan yhtäkkiä välkkyvä juoma, tähtisädetikuilla varustettu kakku tai lauletaan laulu ja isketään kruunu päähän :D Näin kävi tälläkin kertaa. Ruoka oli kyllä tosi hyvää, enkä oo koskaan nähnyt vastaavaa!
 |
| tämmöstä siinä meidän pöydässä |
Sunnuntaina täällä vietettiin isänpäivää. Musta se tuntui tosi oudolta, koska Suomessahan isänpäivä ei oo juhannuksen aikaan. Kirkon jälkeen kutsuttiin koko perhe koolle uudelle talolle ja mama teki ruokaa. Annettiin kaikki hostiskälle kortit ja lahjat, hän oli tosi liikuttunut. Muuten vietettiin sunnuntai aika rauhallisissa merkeissä.
Nyt maanantaina alkaa mun viimeinen kokonainen viikko täällä. Aika on mennyt tosi nopeasti, mutta onneks on vielä 1,5 viikkoa jäljellä!
 |
| kirjotettiin nimet uuden talon lattiaan, ennen kuin puulattia tulee päälle |