Lento tänne lähti Helsingistä aikaisin tiistaina ja lensin Amsterdamin ja Atlantan kautta Chattanoogaan. Lennot meni tällä kertaa vähän paremmin kuin viime kerralla, tosin Atlantan päässä lento oli myöhässä kolme tuntia ja siinä tuli vähän turhaa odottelua. Atlantassa oli myös maahantuloselvitys, immigration tai joku vastaava, jonka tein viime kerralla New Yorkissa. Siellä homma sujui ongelmitta, mutta nyt en meinannut päästä maahan :D Jouduin johonkin extra tarkkailuun ja jouduin kopissa odottelemaan tunnin. Long story short, pääsin kuitenkin maahan ja seuraavalle lennolle ja tavaratkin löysi tällä kertaa perille! Eipä tosta sotkusta sen enempää, en ees tiedä saako tosta kirjottaa nettiin… Olin ihan rättiväsynyt vikaa lentoa odotellessa ja koko ajan tuli ilmoituksia, että kone on taas toiset puoli tuntia myöhässä. Tässä kohtaa olin valvonut lähemmäs 30 tuntia putkeen ja se kyllä tuntui. Pääsin sitten vihdoin Chattanoogaan ja siellä olikin hostperhe vastassa!
Nyt oon ollut täällä kolmisen päivää ja tekemistä on riittänyt koko ajan. Jet lagia ei oikeestaan ollut tälläkään kertaan, mikä on kyllä hyvä juttu. Mun perhe on muuttamassa isompaan taloon ja muuttolaatikoita on joka puolella. Yläkerta on tyhjätty kokonaan, joten en päässyt vanhaan huoneeseen ja saanut omaa kylppäriä takaisin. Nukun nyt siskon kanssa samassa huoneessa ja jaetaan kylppäri, mutta ei siinä mitään. Lapset on kasvaneet kovasti ja molemmat koirat karanneet. Kilppari edelleen hengissä.
Ollaan oltu oikeastaan koko ajan liikkeellä paikasta toiseen, sen takia suurin osa kuvista onkin räpsitty autosta. Mama on muutenkin koko ajan tien päällä, mutta nyt vielä enemmän kuin ennen. Heti ensimmäisenä päivänä mama vei mut Chattanoogaan ostarille shoppailemaan, mutta pystyin onneks hillitsemään rahan käyttöä. Ollaan myös käyty kaikki nanat ja papat läpi ja muutkin sukulaiset. Kaikkien ensimmäiset sanat on ollut jotain "voi kun oot laihtunut, eikö suomessa ruokita sua" tai vastaavaa :D Kaikki on kyllä ollut tosi iloisia kun oon päässyt tänne takaisin, erityisesti meidän papaw (maman isä). Hän on tosi herttainen ja aina pitänyt musta kovasti. Muistutan kuulemma maman edesmennyttä äitiä, koska oon niin kaunis, classy ja ihan samanlainen luonne. Papaw halus heti kokata mulle maissia ja muuta southern ruokaa, joten mentiin torstaina sinne. Paikalle tuli isompikin joukko ja papaw ylpeänä esitteli kaikille että tässä on hänen suomalainen henri, aivan "extraordinary tyttö."
 |
| Lee Universityn kampuksella |
 |
| käytiin kattomassa Lee Universityn kampuksella siskon tennisleirin lopettajaisia |
Mun pikkuveli on nyt alkanut puhumaan jo aika hyvin. Pystytään ihan keskustelemaan, vaikka välillä en meinaa saada selvää. Tässä kolmen päivän sisällä oon kyllä oppinut aika hyvin tunnistamaan sanoja ja ymmärrän jo suunnilleen mistä on kyse. Hän kutsuu mua edelleen "Bobo" tai Bobo riikka", mutta musta se on vaan söpöä :D Yhtä villi tapaus edelleen, mutta tosi fiksu ikäisekseen. En olis uskonut, että noin pieni ees muistais mua. Tre oli vasta 1v. kun tänne ekan kerran tulin, mutta muistaa kaiken ihan täysin, jopa mun puhelimen suojakoodin ja mistä angry birds sieltä löytyy.
Täällä on tosi ihanaa olla pitkästä aikaa. Kaikkialla on tosi vihreetä ja kaunista niinkuin kuvista näkyy. Vaikka Suomenkin sanotaan olevan vehreä, niin ei se mun mielestä oo mitään tähän verrattuna. Sää on lämmin, suorastaan kuuma, ja täällä on jotenkin vaan niin hyvä olla. Onhan tää kuitenki tosi erilaista nyt kun en käy koulua, nää kavereita joka päivä ja tietyt rutiinit puuttuu kokonaan. Toisaalta on kuitenkin jännää, kun joka päivä on erilainen ja tässäkin on paljon uutta. Tavallaan tuntuu siltä, että jatkan just siitä mihin jäin ja kaikki on niinkuin ennen. Kuitenkin kaikki on ihan erilaista. Perheen kanssa natsaa edelleen yhtä hyvin, ihan kuin en olis ees ollut poissa.
 |
| yritin kuvata heppoja... |
Tästä tuli nyt aika sekava postaus, kun pää on edelleen aika pyörällä ja meinaan unohtaa puolet asioista mitä ollaan tehty. Välillä unohdan kokonaan, että oon täällä. Mama sanoi ettei sekään vielä ihan ymmärrä, että mä oon oikeesti taas kotona.
En tiedä yhtään tulevien viikkojen suunnitelmista, mutta postailen sitten tänne kun kerkeän :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti