Joulu tuli ja meni, pian juhlitaan jo uutta vuotta. Meillä joulu sujui ihan mukavasti, oltiin vaan perheen kesken eikä tehty mitään ihmeellistä. Se on aika hassua, että joulua odottaa joka vuosi tosi paljon ja sitten kun se suuri loppuhuipennus (lahjat) on takana niin jää aina vähän hölmö olo. Siinä sitä sitten istutaan lahjapapereiden keskellä ja ihmetellään, miten paljon joulua tulikaan hössötettyä. Yhtäkkiä se onkin jo ohi. Sitten tulee ne "turhat" välipäivät, jolloin maataan sohvalla ja tungetaan suuhun kaikki se lahjaksi tullut suklaa ja ehkä jotain kinkun jämiä.
Mulla tuli kuitenkin käytettyä välipäivät vähän viisaammin, nimittäin osteltiin äidin kanssa aika paljon tavaraa vaihtoa varten. Matkaan tarttui mm. hostperheen tuliaiset, uusi kamera, matkalaukku yms. tarvittavaa. Muutamia juttuja puuttuu vielä, mutta muuten asiat alkaa olla aika hyvällä mallilla.
Niin kuin otsikosta näkyy, päivät Suomessa alkaa olemaan aika vähissä. Muutaman kaverin oon jo joutunut hyvästelemään vähän aikaisemmin, tällä viikolla sitten loput ja ehkä jotain pientä läksiäisten tapaista. Muistan vielä kun vuosi sitten tää koko juttu tuntui niin kaukaiselta ja tänään alkoikin mun vika viikko Suomessa pitkään aikaan. Ihan hullua! Odotan kyllä tosi innolla lähtöä. Onhan fiilikset tässä samalla aika haikeita, mutta tää on kuitenkin se mitä oikeesti haluan tehdä. Ei mulla oikeastaan muita unelmia edes ole. Jos jättäisin näin hienon tilaisuuden käyttämättä, niin tiedän että katuisin sitä varmaan loppu elämäni. Siispä yritän olla haikailematta liikaa Suomeen! Tänne pääsen kuitenkin takaisin.
Mulla on hyvä tunne tästä kaikesta ja oikeastaan lähtö tulee aika hyvään saumaan. Pääsen hetkeksi pois tästä normi pyörityksestä ja hankkimaan tärkeitä kokemuksia elämää varten. Pääsen tutustumaan mulle ihan uuteen kulttuuriin ja tapaan varmasti ihania ihmisiä. Ehkä löydän sieltä jotain ideoita, mitä haluaisin myöhemmin elämässä toteuttaa. Ehkä myös aikuistun ja mun kipakka luonne rauhoittuu. Ehkä.
Oon vaihtanut hostäidin kanssa muutaman sähköpostin. Siellä odotetaan mua jo kovasti ja koko perhe vaikuttaa tosi mukavalta. Oon myös jutellut mun aluevalvojan kanssa ja hänkin on tosi mukava ja avulias. Sain myös tietää, että Clevelandissa on toinenkin STS:n suomalainen vaihtari joka on siis ollut jo syksynkin siellä. Juteltiin tän toisen vaihtarin kanssa facebookissa ja sain vastauksia mun kysymyksiin. Lieventää aika paljon stressiä kun kuulee toiselta suomalaiselta tosta paikasta, ihmisistä yms. Jotenkin pystyy kuvittelemaan sen kaiken paremmin ja onhan se kiva ettei ole yksin ainoana suomalaisena siellä. Me ei kuitenkaan olla samassa koulussa, mutta ei se mitään. Tuleepahan sekin tilanne koettua, että menee ekaa kertaa yksin sellaiseen kouluun mistä ei tunne etukäteen ketään. Ja miksi mennä sieltä mistä aita on matalin, eli lisätään tähän vielä kielimuuri ja kulttuurierot… Kyllä mä siitä ajattelin selvitä :D
Yritin taas muokkailla blogin ulkoasua, mutta tekniikan ihmelapsi kun olen niin eihän siitä oikeen mitään tullut. Bannerin sain kuitenki vaihdettua.
Ainiin! Mun blogiin pääsee nykyään myös STS:n sivujen kautta. Siellä on myös muita vaihtariblogeja. :)
Just nyt ei taida olla enää muuta asiaa ja kellosta päätellen mun pitäisi olla nukkumassa jo. Saatan kirjoittaa vielä kerran blogiin ennen lähtöä jos kerkeän, mutta jos en niin palataan asiaan maailman toiselta puolen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti