the past few days

Kuluneen viikon aikana on ollu aika paljon kiireitä, niin koulun kuin vaihtarijuttujenkin osilta. Takana muutamia keskeneräisiä kouluhommia ja kokeet äikästä, ruotsista ja filosofiasta. Niin, ja tietenkin se viisumihaku. Huomenna mulla on koeviikon viimeinen koe, englanti itseasiassa. Sen jälkeen tuleekin aika pitkä tauko suomalaisesta koulusta... Elokuussa sitten taas :) Jännää!
Kaikilla kavereilla alko itiksessä tänään kolmas jakso paitsi mulla. Tosi outoa ajatella, että kaikki muut jatkaa sitä samaa arkista puurtamista ja mä sitten yhtäkkiä katoan sieltä johonkin. Puoli vuotta on kuitenkin suht pitkä aika ja siinä voi tapahtua mitä vaan, varsinkin jos alan ite miettimään omaa elämää puoli vuotta sitten, niin onhan tässä kerennyt tapahtua. Oon jo tätä kavereille jonkun verran kriiseillyt, että mitäs sitten kun tuun takas Suomeen. Mitä jos kaikki muut on siirtynyt johonkin eteenpäin ja mä oon vielä tässä? Tai sitten jossain ihan muualla. Mitä sitten? Yritän ajatella, että täällä ne kaverit edelleen on, ei ne mihinkään katoa. Ja jos katoaa, niin sitten ne ei sen arvoisia koskaan ollutkaan. Tällä logiikalla pää pysyy kasassa ja pystyn siellä Jenkeissä keskittymään täysillä siihen elämään ja nauttimaan kaikesta. En halua pilata sitä kokemusta miettimällä koko ajan, että mitäköhän ne kaverit nyt siellä Suomessa... Vähän niin kuin yks entinen vaihtari sanoi: ei voi elää jalat toisessa maassa ja pää toisessa.

Mutta nyt siihen varsinaiseen asiaan, elikkä mulla oli tänään viisumihaastattelu! Ajeltiin äitin kanssa aamulla ihanassa ruuhkametrossa kaisaniemeen, jossa tää haastattelu pidettiin. Oltiin vähän etuajassa, mutta ihan hyvä vaan niin kerkesin vielä vähän präläämään niitä papereita (joita muuten oli paljon...) läpi. Haastatteluaika oli varattu klo 9.15 ja se on tosi tarkkaa. Ei saa olla liian ajoissa eikä liian myöhässä, muuten sua ei välttämättä päästetä konsulaattiin sisään. Onneks siinä vieressä oli pari kahvilaa missä pystyi odottelemaan ja ajoittamaan sitten ihan minuutilleen.
Konsulaattiin mentiin sisälle ihan tavallisen näköisestä kerrostalosta ovisummeria soittamalla. Oli tarkat ohjeet, että sitten kävellään kaksoisoven läpi ensimmäisen hissin ohi ja kaariholvin läpi toiselle hissille, sieltä viidenteen kerrokseen ja painellaan taas summereita. Olin opetellut sen ohjeen aika hyvin ulkoa niin selvisin kyllä oikeaan paikkaan.
Hissillä tultiin tavalliseen rappukäytävään, jonka päässä oli kunnon panssariovet :D Siellä oli jonkun verran ihmisä ennen mua, joten odottelua tuli aika reippaasti. Ensin piti soittaa summeria, panssariovi avattiin ja joku otti passin. Sitten jokainen kutsuttiin yksitellen turvatarkastukseen, aika samanlaiseen kuin lentokentilläkin eli ihan piece of cake. Turvatarkastuksen jälkeen oli taas jonkun verran odottelua ja sitten kutsuttiin kolme kertaa eri luukuille. Ekalla luukulla annettiin taas passi ja kaikki ne paperit, toisella luukulla otettiin sormenjäljet ja viimeisellä luukulla oli haastattelu. Mun osalta haastattelu oli tosi lyhyt, ihan pari minuuttia vaan. Virkailija kysyi mitä kuuluu, varmisti että oon menossa opiskelemaan ja kysyi tiedänkö mihin päin olen menossa ja milloin lähdössä. Ei oikeestaan muuta, eli ihan helppo juttu eikä sitä tarvii yhtään jännittää. :) Haastattelu oli muuten ainut osa mikä oli englanniksi, muuten konsulaatissa puhuttiin suomea. Lopuksi mulle sanottiin, että viisumi on myönnetty ja tulee viikon kuluessa postissa. Sain sieltä myös sellasen ohjeläpyskän. En oo vielä kerennyt tutustua siihen tarkemmin, mutta varmaan ihan hyödyllinen.

Mä oon yleensä aika kova jännittäjä, mutta tätä haastattelua en ihme kyllä jännittänyt. Olin lukenut aika monista vaihtariblogeista mitä siellä konsulaatissa tapahtuu, tosta haastattelusta yms. Ehkä se sitten helpotti vähän. Oli se kuitenkin tosi virallista ja tarkkaa, että ei siellä kannata mokailla ja hyvä valmistautuminen auttaa. 

Mutta ei viisumijutuista sen enempää, ne on nyt tältä erältä onneksi hoidossa. Tosiaan, mulla alkaa nyt reilu kuukauden loma. Tuntuu vähän oudolta, mutta toisaalta ihan hyvä että kerkee vähän rauhottua ennen lähtöä. Marraskuu oli aika kiireinen, jopa niin kiireinen etten kerenny tekemään kaikkea mitä olisin halunnu, eli tää loma tulee ihan sopivaan saumaan. On aika paljon hankintoja mitä pitäis vielä tehdä, plus kaikki joulut sun muut tässä välissä. Ja vaikka lomalla oonkin, niin oon onnistunu kasaamaan tähän silti aika paljon hommia. Ohjelmassa lähi päivinä ois serkun ylppärijuhlat, itsenäisyyspäivän viettoa, rokotuksia, opokeskustelu, ruotsin risteily, mahdollinen keuhkoröntgen... Että tämmöstä :)