kuulumisia + muuta läpinää

Heips :)

Tulin vähän päivittelemään blogia, vaikka mitään ihmeellistä vaihtarijuttujen suunnalta ei olekaan tapahtunut. Makaan kotona kipeenä ja luppoaikaa riittää, joten varautukaa pitkään postaukseen jossa ei ole päätä eikä häntää… :)

Olin viime viikon to-la Ruotsin risteilyllä. Oli ihan ok reissu, mitä nyt laiva keikkui kauheen myrskyn takia. Se taisikin olla viimeinen "ulkomaanmatka" ennen Jenkkeihin lähtöä! :)

Oon saanut kaikki viimeisetkin rokotukset hoidettua (vihdoinkin..) ja nyt pitäis vielä lähettää STS:lle muutamat kurssiarvosanat ja tosiaan ne rokotustiedot. 

Haettiin myös äidin kanssa mulle luottokortti Jenkkeihin. Monet entiset vaihtarit on sanonu että se on tosi kannattava ratkaisu ja niin meki sitte päädyttiin siihen. Se on semmonen vararahasto tavallaan, jos tulee jotain isompia hankintoja tai jos joka paikassa ei toimi visa electron. 

Ainiin viisumikin tuli viime viikolla postiin! Ei mennyt haastattelusta tosiaankaan kauaa ennen kuin tuli viesti, että viisumi on nyt noudettavissa. Viisumi tuli siis passiin kiinni erilliselle sivulle, sitä mä en etukäteen tiennytkään. Nyt alkaa olla kaikki asiat aikalailla hoidossa, perhetietoja odotellessa… :)

Perhetiedoista puheenollen, mun äidille tuli tänään sähköpostia hostperheeseen liittyen. Kuulemma tää paikallisjärjestö USA:n puolella on jo löytänyt mulle perheen, mutta enempää siitä ei voi kertoa ennen kuin paperihommat on tehty ja asia on 100% varma. Mun pitäis siis saada lisää tietoa tässä ihan lähiaikoina. En jaksais enää odottaa! :D 

Sillon kuin hain vaihtoon, sain esittää 3 osavaltiotoivetta. Valitsin 1. California 2. Florida 3. Arizona. Noi on nyt vaan tollasia ihannepaikkoja, periaatteessa mulle ei oo väliä mihin meen. Pääasia että johonkin lähden, uskon kyllä löytäväni sen mitä lähden hakemaan, oli se sitten jossain landella lampaiden keskellä tai suurkaupungin sykkeessä. Kunhan nyt sais sen perheen pian, ettei tarvis enää odotella ja pääsis tutustumaan heihin jo vähän etukäteen. Niin, ja tietty ostamaan kaikki tuliaiset ja vähän miettimään pakkaako talvi vai kesävaatteet mukaan. :D

En tiedä oonko jo täällä blogin puolella maininnut, mutta lähtöpäivä mulla ois suunnilleen 15.1.2014. Siihen on enää 29 päivää! Niin ja tosiaan näillä näkymin lennän ihan yksin. Saa nähdä mitä siitäkin tulee… Kaikki kyselee koko ajan, että jännittääkö jo ja pakko sano että ei yhtään. Tosi outoa, odotan vaan kauhulla milloin se paniikki iskee! Ainut juttu mikä mua vähän mietityttää on noi lennot. Mitä jos missaan koneen tai sähellän jotain niissä vaihdoissa? En oo ikinä lentänyt yksin ja suurin lentokenttä missä oon ollu taitaa olla Antalyan kenttä eikä sekään mikään iso ole. Tai jos matkalaukku katoaa… Se olis katastrofi. Muuten en voi sanoa että mua varsinaisesti jännittäis vielä. Ehkä se jännitys alkaa sitten, kun perhe löytyy, saa nähdä :D

Oon jonkun verran yrittäny valmistautua siihen käytännön elämään mitä tuun puol vuotta pian elämään. Meiltä löyty semmonen kirja kohteliaisuusfraaseista, se on varmasti tosi hyödyllinen. Yritän myös välillä lueskella kulttuurishokista kertovaa kirjaa ja ajattelin käydä lainaamassa kirjastosta jotain klassikoita, että tottuu lukemaan pidempiäkin tekstejä enkuksi. En tiedä onko noista loppupeleissä mitään hyötyä, koska todennäköisesti tuun olemaan aika lukossa ekat viikot :D Mutta tuskin noista haittaakaan on. 

Oon myös koittanut miettiä, mitkä asiat tulee olemaan mulle kaikista vaikeimpia ja valmistautua henkisesti niihin jo nyt. Veikkaan, että yks suurimmista haasteista mulle on se miten iholle Jenkit tulee. :D en oo ite tottunut mihinkään halailuun, varsinkaan poskisuudelmiin tai small talkiin tms, niin se voi olla aluks haastavaa. Vaikka en oo mielestäni kovin ujo tai "perisuomalainen", niin siellä musta saattaa yhtäkkiä tuntuakin siltä… :D Pitää myös varoa, etten vaan oo töykeä. Se, mikä meillä Suomessa on ihan tavallista ja jopa kohteliasta, voi olla Jenkeissä tosi epäkohteliasta. Uskoisin myös, että mulla tulee olemaan suht tiukat säännöt siellä niin koulun, kuin hostfamilyn puolelta. Täällä kotona Suomessa mulla ei oo oikeestaan koskaan ollut mitään varsinaisia sääntöjä, kotiintuloaikoja tms. Saattaa tuntua vähän hassulta jos on yhtäkkiä tosi paljon kaikkia sääntöjä, kun oon saanut 17 vuotta elää aika rennosti. Mutta ei se välttämättä oo huono asia ollenkaan. :)

Sekin on varmaan tosi outoa, kun ei voi joka asiasta soittaa äidille. :D Oon tottunut tekemään niin, mutta sieltä ei ihan niin vaan soitella. Tai no soittaa voi, mutta tuskin ongelmaan saa samalla tavalla ratkaisua kuin täällä, eikä muutenkaan oo järkeä soittaa jokaisesta pikku asiasta. 

Noniin, tässä tuli nyt aika sekavasti kaikkia pohdintoja ja infoa mitä on viimeaikoina tapahtunut. Ei tästä onneks ihan niin pitkä tullut mitä pelkäsin, mutta toivottavasti sai edes jotain selvää. Seuraavaksi sitten päivittelen toivottavasti jo perhetiedoista!