torstai 27. helmikuuta 2014

hellurei ja hellät tunteet

Anteeksi pieni postaustauko!
Syykin tähän löytyy, nimittäin koulukiireiden lisäksi olin taaas tositosi kipeenä ja oon oikeestaan vähän vieläkin. Tällä kertaa piti lähteä lääkäriin asti, kun alkoi tulemaan normi flunssan päälle kaikkia ihme oireita. Lääkärit sanoi että mulla on joku allergia ja sain purkillisen pillereitä ja jotain kurkkusuihketta. Jännä juttu kun en oo ikinä ollut Suomessa millekään allerginen, joten vähän ihmettelin tätä diagnoosia… Olo on kuitenkin vähän parempi jo, joten kai noi lääkkeet sitten auttaa.

Mulla ei oo oikeestaan mitään ihmeellistä kerrottavaa. Jotenkin aina kun alan kirjottamaan niin pää lyö ihan tyhjää, enkä meinaa muistaa mitä edellisellä viikolla on tapahtunut :D Kuluneesta viikosta tosiaan osa meni vaihteeksi sängyn pohjalla, mutta muuten on ollut ihan perus arkea. Tosin täällä se ei tunnu niin tylsältä tai puuduttavalta kuin Suomessa.
Saatiin "jaksotodistukset", jotka jaetaan aina 4-5 viikon välein vaikka ei täällä varsinaisesti mitään jaksoja ole. Sain mun mielestä hyvät arvosanat kaikesta ja oon tosi tyytyväinen. Kemiasta tuli A, amerikan historiasta B ja enkusta B. Luovasta kirjottamisesta ei saatu jostain syystä arvosanaa, mutta opettajan sanomisten perusteella sieltäkin olis tulossa A. Ärsyttää niin paljon, mulla oli yhdestä pisteestä kiinni että historia ois ollut myös A… Täällä siis arvosteluasteikko menee pisteissä ja kirjaimissa. Kirjaimet menee A-F ja A on siis paras mahdollinen ja vastaa Suomen 10. Anyway, hyviä arvosanoja ja opettajatkin kehui kovasti miten oon pysynyt hyvin perässä vaikka oonkin vaihtari. Kaikki mun tunnit ja opettajat on niin mahtavia, että täällä mulla on jotenkin enemmän motivaatiota panostaa kouluun. Täällä oikeesti nautin näistä tunneista, eikä herätys joka aamu klo 5.45 tunnu niin kovin pahalta. Välillä siellä tunneilla ei hirveesti tehdä mitään, istutaan vaan kaikki ringissä ja jutellaan/kuunnellaan opettajien tarinoita. Se on mun mielestä kaikista parasta, koska nää opettajat on vaan niin ihania ja voisin kuunnella niiden juttuja loputtomiin. Täällä opettajat on oikeesti oppilaiden kavereita ja siltä se tuntuukin :D Tulee kyllä olemaan iso muutos kun palaan kotiin…
just kun pääsin sanomasta ettei täällä kirkossa ole ehtoollista, niin sittenhän se tietty tapahtui. tosin jokaiselle tultiin se penkkiin erikseen jakamaan, leipä oli ihan oikee leipäkuutio ja "viini" marjamehua.
Vaikka täällä onkin tosi ihanaa, niin pakko myöntää että joitain asioita kaipaan Suomesta paljon. Tässä muutamia esimerkkejä:
- Metro, ratikka, bussi…. JULKINEN LIIKENNE. Siis se, että voit koska tahansa lähteä toiselle puolelle kaupunkia eikä aina tarvitse säätää ja soitella ympäri ämpäri kysyen joltain kyytiä. Oppii kyllä arvostamaan julkista liikennettä ihan toisella tavalla kun täällä viettää aikaa. En enää ikinä valita siitä että bussi on 2 minuuttia myöhässä!
- Ruisleipä <3 äiti lähetti mulle ruisleipää mutta paketti on jäänyt näköjään matkan varrelle, tai sitten ahnaat tullimiehet on syönyt mun leivät ja väittää että paketti on edelleen matkalla…
- Sauna! En varsinaisesti oo mikään supersaunoja ja yleensä otan semmosia 10 minuutin pikasaunoja alalauteilla, mutta kyllä sitä täällä vähän kaipaa.
- Oma sänky. Mun patja täällä on vähän liian kova ja koska olen selkävammainen jo 17-vuotiaana, niin yleensä nousen joka aamu sängystä kipeän selän kanssa. Kaverit kutsuu mua koulussa mummoksi kun aina voivottelen tätä selkää.
- Lämpötilojen säännöllisyys. Yleensä kun Suomessa on kylmää, niin sitten kanssa on kylmää ja monta kuukautta putkeen. Sitten kun on lämmintä, niin toisin päin. Täällä yhtenä päivänä on +2 ja seuraavana päivänä +22 eikä koskaan tiedä mitä seuraavana aamuna kannattais laittaa päälle.
- Yksityisyys ja se, että voit tehdä mitä vaan milloin vaan.
- Vanhat rutiinit. En nyt niitä jaksa tähän enempää selittää, mutta täällä on pitänyt mukautua aika pitkälti tän uuden perheen rutiineihin ja oma rytmi muuttui.
- Itkupotkuraivarit. Niin kuin varmaan monet tietää, niin oon aika temperamenttinen tapaus ja sillon kun oikeesti suutun niin tavarat lentelee ja joka ikinen lähellä oleva saa taatusti osansa. Täällä en tietenkään niin rajusti kehtaa raivota jos joku asia menee pieleen, eikä oikeestaan oo ollut pahemmin syytäkään siihen mutta kuitenkin. Täällä ei niin vaan lampsita omaan huoneeseen möllöttämään ja ovi lukkoon, ehei todellakaan. Jonkun mielestä saattaa kuulostaa vähän hölmöltä, mutta tää temperamenttisuus on kuitenkin iso osa mun luonnetta, joten tää on mulle iso muutos. Ei sillä että tää ois mitenkään huono asia, onhan se ihan hyvä oppia vähän hillitsemään niitä raivonpurkauksia… vai mitä äiti? <3
- Tietynlainen turvallisuus. Tää Cleveland on suht pieni paikka ja täynnä rauhallisia uskovaisia, mutta aina porukasta löytyy niitä hullujakin. Täällä tytöt ei saa liikkua yksin ulkona klo 20 jälkeen, tai no se on semmonen suositus ja ymmärrän kyllä hyvin. Joka päivä uutisista joutuu lukemaan miten joku on siepattu ja murhattu jne… Kamalaa, mutta karu fakta. Suomessa voi kuitenkin suht huoletta käydä vähän myöhempäänkin illalla lenkillä tai muuten vaan liikkua ulkona. Täällä ei tulis mieleenkään.
- Eiran ranta ja laivojen bongailu.
- Ikea. En tiedä miksi, mut mun on tehnyt jo monta päivää mieli mennä ikeaan. Ehkä ne on ne lihapullat…
- Kaikki mun dvd boksit ja lähes jokailtainen oc/gossip girl/greyn anatomia tuokio. Yritin täällä netistä kattoa oc:ta, mutta kone pimahti. My faith in the internet kaatui enkä uskalla koittaa uudestaan.
Tossa nyt mitä ensimmäisenä mieleen tulee. Jätin perheen ja kaverit pois koska se nyt on aika obvious. Voin jossain vaiheessa tehdä samantyylistä listaa asioista joita en suomesta kaipaa/mitä tuun täältä lähtiessä jenkeistä kaipaamaan.
Tänään koulun jälkeen kävin kaverin kanssa ajelemassa (ette usko kuinka pelottavaa on olla 16-vuotiaan vasta korttinsa saaneen kyydissä) ja käytiin hakemassa frozen yogurtit. Ai. että. oli. hyvää. Oon Suomessa kerran maistanut, eikä herättänyt sen kummempia valaistumiskokemuksia mutta tähän näiden tuotokseen hurahdin ihan täysin! Makuja on laidasta laitaan: on kaikki mahdolliset hedelmät, suklaa/valkosuklaa, juustokakku, birthday cake (mitä lie sisältää), hattara ja lista jatkuu vaikka kuinka pitkälle. Ite olin vähän nössö enkä lähtenyt kokeilemaan birthday cake + juustokakku yhdistelmiä, vaan otin appelsiini, valkosuklaa ja mustikka. Lisäks täällä on ihan älytön määrä niitä päälle iskettäviä systeemejä. On karkkeja, tuoreita hedelmiä, kastikkeita, strösseliä… Super paljon laajempi valikoima verrattuna Suomeen. Tykkään myös siitä että täällä saa kasata annoksensa itse. Ja kaikki tämä vaan 4 dollaria! Ehdottomasti mun tuleva kantispaikka. I'm going to be fat and happy… Onneks aina voi käyttää tota tekosyytä, ettei täällä saa mennä illalla lenkille.


niin hyvää <3
Viime yönä näin mun ensimmäisen unen englanniksi. Unessa olin täällä hevostalleilla ja syötin hevosille nallekarkkeja kermavaahdolla ollessani salaa onnellinen, kun ne lihoaa oikeen kunnon pullukoiksi. En tiedä pitäiskö tästä huolestua… Anyway, yhtäkkiä tajusin että mähän höpötän näille hepoille enkkua ja sitten heräsin. Uni nyt oli mitä oli, mutta pääasia että se ei ollut suomeksi!
Yleensä vaihtarit alkaa just näkemään unia ja ajattelemaan sen maan kielellä missä nyt ikinä onkaan. Oon ennen vaihtoa jo silloin tälloin ajatellut enkuksi, mistä lie johtuu, joten se ei mulle sinäänsä ole uutta. Nyt se on toki lisääntynyt.

Nyt ei taida olla enempää asiaa, joten taidan mennä uneksimaan lisää näitä hämäryyksiä ja toivottavasti englanniksi!

2 kommenttia:

  1. Heippa muru, kuulostaahan tuo lupaavalta, jos itkupotkuraivarit jäävät sinne ;)). Ei vaiten, kuulostaa dramaattisemmalta kuin onkaan. Niistä ruisleivistä ja suklaasta, ehkä yritän uudelleenlähetystä. Oli vain huono tuuri, jos tullimiehille jäivät. F.sinistä olisi kiva saada hostperheelle, jos kerta tykkäsivät, terkuin ja hali-hali äiti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. moi mamma, en jaksa vastata tähän sen kummemmin kun skypessä jo höpöteltiin

      Poista